Juhlat vaalien varjossa

Presidentinvaalit ovat uskontojournalismin juhlaa. Elämme juuri nyt sellaista aikaa, jolloin arvojohtajiksi pyrkiviltä sopii taas kysyä, uskooko hän Jumalaan, kuuluuko kirkkoon. Esimerkiksi tämän aamun (27.1.) Helsingin Sanomissa kysyttiin Pekka Haavistolta ja Sauli Niinistöltä muun maussa edellä mainittuja asioita. Haavisto vastasi näin: ”En kuulu. Erosin koulun uskonnonopetuksen takia, koin että siinä oli puutteita lukiossa. Uskon, että korkeampi voima on olemassa.” Niinistö puolestaan oli lyhytsanaisempi: ”Kuulun. Uskon.”

Samat kysymykset ja vastaukset ehdokkailta kysyttiin eri yhteyksissä jo ensimmäisellä kierroksella. Esimerkiksi Kotimaasta (19.1.) löytyy laajempi ehdokkaiden kirkkosuhteen kysely.

Vielä yksityiskohtaisemmin uskonasioita eli suoraan uskosta Jeesukseen kyseltiin toisen kerroksen ehdokkailta Radio Deissä (26.1.) Haavisto sanoi suoremmin kuin Hesarissa yllä, että uskoo Jumalaan, mutta ettei ole varma, onko se kirkossa saarnattava Jumala. Haavisto luonnehti itseään agnostikoksi. Niinistö puolestaan sanoi uskovansa, että Jeesus on Jumalan Poika, ja että usko ja rukous tulevat herkemmin mieleen kun on hankalaa.

Kysymys Jeesuksesta ei ollut ensi kertaa presidentinvaalissa esillä. Vuonna 1994 Elisabeth Rehnin sanotaan kompastuneen, kun vastasi, että ei ole varma Jeesuksen historiallisuudesta. Martti Ahtisaari sen sijaan uskoi Jeesuksen olleen historiallinen henkilö. ”Jeesus ratkaisi vaalin”, hehkuttivat innokkaimmat. Vaan tuskinpa sentään, kyllä siihen annettuja ääniä tarvittiin.

- Olli Seppälä -

Kirkosta uutisoidaan neutraalisti

[Olli Seppälä:] Valtaosa suomalaisesta uskontojournalismista käsittelee luterilaista kirkkoa, mikä ei ole yllätys, sillä valtakirkkoon (huom. sanavalinta) kuului vuoden 2011 lopussa ennakkotiedon mukaan 77,3 prosenttia suomalaista.

Viime syksynä Kirkon tiedotuskeskus (KT) teetti analyysin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mediajulkisuuden määrästä ja laadusta kahden kuukauden seurantajaksolta syys-lokakuulta.

Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta kirjoitettiin toimituksellisessa sekä sosiaalisessa mediassa seurantajaksolla yhteensä 1033 kertaa. Näistä noin 60 prosenttia julkaistiin toimituksellisessa mediassa. Valtaosa, 84 prosenttia, kirkkoa koskevasta uutisoinnista oli sävyltään neutraalia. Kielteistä uutisointia oli koko julkisuusmäärästä 13 prosenttia.

Kielteisen julkisuuden osuus kokonaisjulkisuudesta ei KT:n tiedotteen mukaan poikkea muiden organisaatioiden kielteisen julkisuuden osuudesta. Eniten kriittistä julkisuutta löytyi kirkon talouteen liittyvistä kirjoituksista.

Vain 3 prosenttia uutisoinnista tulkittiin myönteisiksi.

Aiheittain tarkasteltuna julkisuuden painopiste oli kirkon hallinnossa ja taloudessa. Aihe muodosti noin kolmanneksen seurantajakson tuomasta julkisuudesta. Lähestyvä Kuopion piispanvaali ja kirkon budjetin rakentaminen osuivat seurattavaan jaksoon ja toivat mediaosumia uutisointiin.

Seurantajaksolla yksittäisistä medioista eniten kirkollisista aiheista uutisoivat YLE.fi -verkkosivusto, Savon Sanomat, Turun Sanomat ja näiden verkkolehdet. Kriittisimmin suhtautuivat Satakunnan kansa, Lapin Kansa ja Hufvudstadsbladet.

Yksi analyysin tuloksista oli myös se, että verkossa, (mukaan lukien blogit), kirkkoa ei käsitelty juurikaan kriittisemmin kuin muutenkaan mediassa. Verkkokeskustelut on arvatenkin sitten toinen asia.

Huomioarvoista on myös, että seurantajaksolla KT lähetti kaikkiaan 61 mediatiedotetta. Näistä 15 prosenttia käytettiin seurannassa olleiden medioiden lähteenä.

Niin sanottu ”kristillinen media” ei ollut mukana seurannassa, vaikka sekin on olennainen osa uskontojournalismia (omista lähtökohdistaan tosin).

- Olli Seppälä -

Oheinen teksti pohjaa Kirkon tiedotuskeskuksen lähettämään tiedotteeseen, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä

Mikä on vuoden uskontouutinen?

[Olli Seppälä:] Mikä oli vuoden 2011 uskontouutinen? Oliko se Oslon joukkosurma ja Breivikin tekonsa taustoiksi antamat uskonnolliset lausunnot? Vai oliko jokin paavin lausunto? Katolisen kirkon pedofiliatragedia? Voisiko Suomessa vuoden uskontouutinen olla keskustelu homoseksuaalisuudesta?

Kotimaa24 kysyi asiaa Helsingin Sanomien ja Ilkan päätoimittajilta. Sekä Mikael Pentikäinen että Matti Kalliokoski antoivat saman vastauksen: arabikevät.

”Se lisää islamin voimaa diktaattoreiden kustannuksella arabimaissa ja sitä kautta maailmanpolitiikassa. Aika näyttää voittaako maltillinen islam vai joku muu”, Pentikäinen perusteli.

Kalliokosken perustelu oli seuraava;

”Jälkeenpäin katsoen vuoden 2011 merkittävimmäksi uskonnolliseksi uutiseksi - laajasti ymmärrettynä - voivat nousta arabimaiden kansannousut. Vielä emme tiedä, syntyykö niiden tuloksena islamiin nojaava ja avointa, kansanvaltaista yhteiskuntaa tukeva poliittinen kulttuuri, mutta se on mahdollista.”

Simo Alastalon tekemä verkkouutinen kokonaisuudessaan täällä

+

Myös muita näkökulmia vuoden uskontouutiseen voi ottaa. Itse haluan nostaa esiin tuoreen jutun, jossa on kiinnostavasti käsitelty vuoden vaihtumista, sillä gregoriaanisen kalenterin mukainen vuodenvaihde ei ole ainut mahdollinen. Eri uskonnoissa ja kulttuureissa on toisenlaisia tapoja mitata vuodenkiertoa.

Huvfudstadsbladetissa oli (31.12.2011) hyvin ja havainnollisesti toteutettu juttu (”Nyåret året runt”) erilaisesta vuodenvaihtumisesta. Graafisen vuosiympyrän avulla lukijalle kerrottiin milloin esimerkiksi on hindulaisten uusivuosi, diwali ja milloin juutalaisten tai islamin vuosi vaihtuu. Jutun tekijää Höblässä ei mainittu, grafiikantekijä Mikael Bobacka sentään.

Uskonnosta kertova journalismi voi siis olla paitsi kovaa maailmanpolitiikka tai muuten vain tietoa toisista uskonnoista ja kulttuureista lisäävää.

- Olli Seppälä -